PUULATTIAINFO

Löydät täältä vastaukset sinua askarruttaviin kysymyksiin puulattioista ja kaikkeen niihin liittyvästä.

Puulattiat

PUULATTIAT

  

Parkettia voi valmistaa useilla tavoilla. Valinnat materiaali- ja tarvikevalinnoissa sekä valmistuksessa vaikuttavat luonnollisesti sekä tuotteen hintaan että lopputuloksen laatuun. Rakenteella on myös merkitystä siihen, miten materiaali käyttäytyy asennettuna. 

 

Puulattian reagoiminen ympäristöön

Parketti valmistetaan kuivatusta puusta ja se elää olosuhteiden mukaan. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat parkettituotteelle haastavat ilman suhteellisen kosteuden vaihtelun takia: talven pakkasilla ilmankosteus painuu todella alas, kun taas varsinkin syyskesällä kosteus nousee todella korkeaksi. 

 

Puulattiaa suunnitellessa on otettava huomioon, että jokainen puutuote kutistuu ja turpoaa ympäristön olosuhteiden perusteella. Haasteena ovatkin usein isot pinnat sekä nykyisen sisustustrendin mukaiset leveät ja pitkät lankkukoot, joissa puun elämisen aiheuttamat ulkonäkömuutokset korostuvat aiempaa enemmän. 

                            

Puulajin valinta

Puulattian voi valita useasta eri materiaalista. Vaihtoehtoja ovat havupuut lehtikuusi, mänty ja kuusi sekä lehtipuut koivu, tammi ja saarni. Havupuut ja koivu ovat pehmeitä ja solurakenteeltaan harvoja. Tammi ja saarni ovat niihin verrattuna kestävämpiä tiiviimmän solurakenteensa ansiosta. Solurakenne vaikuttaa myös puun elämiseen: havupuut elävät pitkälti ympäristön olosuhteiden mukaan halkeillen ja käpristyen, kun taas tammi ja saarni ovat tässä suhteessa vakaampia. 

 

Tammi on yleisimmin käytetty puulattimateriaali, koska se on hyvin stabiili, kova ja kulutuskestävä. Sen syykuvio miellyttää silmää ja on anteekstiantavainen elämisen jäljille. Tammi ei ole herkkä vaurioille, koska ne peittyvät pitkälti tammen persoonallisen kuvioinnin taakse. Tammen erinomaisesta kulutuskestävyydestä kertoo myös sen korkea Brinell-arvo. Brinell-arvoilla mitataan eri puulajien kovuutta ja korkea arvo kuvastaa parempaa iskun- ja kulutuskestävyyttä.

 

Puulajitelmat

Puulajitelma kertoo puulattian oksaisuudesta ja värivaihtelusta. Lajitelmat ovat vähäoksaisimmasta lähtien Select, Classic, Natural, Rustic sekä Olive/Vintage. Select on lähes oksaton ja tasavärinen, kuin taas Classicissa sallitaan pieniä oksia ja värinvaihtelua. Naturalissa oksaisuutta ja värinvaihtelua on entistä enemmän. Rusticissa sallitaan suuretkin oksat, halkeamat ja värinvaihtelut. 

 

Lattiatyypit

Lattiaa on useaa tyyppiä: parkettia, kovapuu-, massiivipuu- ja pystypuulattiaa (pölkkylattiaa). 

 

Massiivipuu

Massiivipuuta on kahdenlaista. Massiivipuulattia voi olla täyspuuta (useimmiten 15-21 mm vahvaa) tai vaneripohjaan kiinnitetty kulutuspinta, jonka paksuus on vähintään 6mm.

 

Massiivipuu on paksua, joten hiomavaraa löytyy runsaasti. On kuitenkin otettava huomioon, että hiomavaraa on vain pontin yläreunaan asti, eli massiivipuukaan ei ole aivan loppuun asti hiottavissa. Vanerirakenteisen 3,5 mm vahvuuden parketin pystyy hiomaan noin kolmeen kertaan. Tämä tarkoittaa lattian olevan käytännössä elinikäinen, jos hiomaväli olisi noin 15-20 vuotta. 

 

Ohutpuulattia

Ohutpuulattiasta puhutaan silloin, kun pintapuu on paksuudeltaan alle 2,5 mm. Markkinoilta löytyy myös ohutpuulattioita, joiden kulutuspinta on huomattavasti ohuempi, jopa alle 1 mm.

 

Kovapuulattia

Kovapuulattia on puupintaista tammilattiaa, joka on hyvin kulutuskestävää ohuesta pintapuustaan huolimatta. Laadultaan kovapuulattia vastaa laadukasta laminaattilattiaa ja sopii näin ollen esimerkiksi lapsiperheisiin, lemmikkitalouksiin tai julkisiin tiloihin.  

 

Kovapuulattia muistuttaa rakenteellisesti ohutpuulattiaa ja siinä on HDF-runko. Pinnan tammiviilu on käsitelty siten, että materiaali kestää kulutusta ja kosteutta. Kovapuulattia on myös kemikaalikestävää ja paloturvallista. Ohuen jalopuupinnan ansiosta kovapuulattia on ekologista: samasta määrästä jalopuuta saadaan huomattavasti enemmän valmista kovapuulattiaa kuin parkettia tai massiivipuulattiaa.

Pystypuulattia

Pystypuulattia muodostuu asentamalla puun pääty ylöspäin. Tätä lattiatyyppiä kutsutaan myös pölkkylattiaksi.

 

Takaisin ylös 

 

 

PARKETIN RAKENNE

Parketiksi voidaan kutsua puulattiamateriaalia, jonka pintapuun eli kulutuspinnan vahvuus on yli 2,5mm. Yleisimmin myytävät parketit koostuvat kolmesta kerroksesta: pohjan vastavetoviilusta, runkomateriaalista ja kulutuspinnasta. Kolmikerrosparketin lisäksi markkinoilta löytyy kaksikerrosparkettia, jossa runkona on useimmiten vaneri tai kuitupuristelevy. 

 

Kaksikerrosparketistista puuttuu pohjan vastavetoviiva, minkä takia sitä ei voi asentaa uivana vaan se on aina liimattava alustaan. Kaksikerrosparketin etuna on, että kun se on liimattu alustaan kiinni, se pysyy tiukasti paikallaan. Samoissa olosuhteissa pelkkä massiivipuulankku ilman erillistä runkomateriaalia taas eläisi enemmän. 

 

Pohjaviilu 

Parketin pohjakerroksesta löytyvä pohjaviilu on yleisesti havupuuta. Sen tehtävä on toimia pintaviilun vastavetona eli puun syysuunta on sama kuin pintaviilussa. Pohjaviilu tuo parketille vakautta ja mahdollistaa ns. uivan asennuksen, jolloin parkettia ei ole välttämätöntä liimata asennusalustaan.

 

Kulutuspinta

Ulkonäöllisesti pintaviilua arvioidaan usein vain mallipalasta ja siinäkin katsotaan säleiden määrää (yksisäleinen ns. lankkuparketti, kaksisäleinen ja edullisin kolmisäleinen), sävytystä ja kokeillaan pinnan tuntumaa (sileä, nahkea, mattainen, kiiltävä jne.).

 

Parketeissa jalopuisen kulutuspinnan laatu vaikuttaa luonnollisesti tuotteen ulkonäköön. Puun sävyyn vaikuttaa erityisesti sen kuivatus: liian nopeasti kuivatettuun puuhun syntyy mm. sävyeroja. Kuivatus puunkaatopaikan lähellä vaikuttaa myös kuljettamiseen: kuivatettu puu on kevyempää ja kuljetuskustannukset ovat alhaisemmat. 

 

Jalopuita ei kasva Suomessa riittävässä määrin ja näin ollen käytännössä kaikki Suomessa tuotetuissa parketeissa käytettävät jalopuut tuodaan muualta. 

 

Runkomateriaali 

Parketeissa runkomateriaaliratkaisuja on kolme: havusäle, HDF-levy ja vaneri. Näistä havusäle on halvin ja samalla epävakain. Havupuu on huomattavasti huokoisempaa kuin pinnan jalopuu ja elää siksi eri tahtia suhteessa pinnan jalopuuhun. Tämän takia sälerunko tehdään erillisistä ”palikoista”, jolloin säleet voivat elää omaa elämäänsä. 

 

Havusäleinen runkorakenne on jokseenkin toimiva kolmisäleisissä parketeissa, joissa peilaamista eli välisäleen näkymistä pinnan läpi ei ole niin helppo havaita. Leveissä lankkuparketeissa riskinä on kuitenkin kulutuspinnan halkeilu, liimasaumojen pettäminen ja välisäleen peilaaminen. 

 

HDF-levy on puukuidusta valmistettua levyä, joka valmistetaan usein puristamalla tai käyttämällä kovetteena hartsia. HDF on homogeeninen ja tiivis materiaali. Haasteena on kuitenkin pintaviilun eläminen olosuhteiden mukaan, vaikka runkomateriaali ei näin teekään. 

 

Vakain runkorakenne on vanerirakenne. Sen puuviiluista ristiin laminoitu runko kestää olosuhteita ja elää pintaviilun kanssa olosuhteiden mukaan tasaisimmin. Varsinkin leveissä yksisäleisissä lankkuparketeissa vanerirunko on toimivin vaihtoehto: pintasäle ei pääse normaaleissa käyttöolosuhteissa halkeilemaan eikä parketin pintasäle peilaudu.

 

Vanerirunkoinen parketti kestää hiomisen aiheuttamaa pintaviilun ohentumista paremmin kuin havusälerunkoinen, jossa pinnan hionta vain korostaa peilaamisongelmaa.

 

Hinnallisesti vanerirunko on runkomateriaaleista arvokkain ja havusäle edullisin.

Takaisin ylös

 
Floordecor Helsinki

Albertinkatu 9

00150 Helsinki

puh. 010 349 3660

info@floordecor.fi

AVOINNA sopimuksen mukaan

Kauppakeskus
Tammiston Tähti

Nilsaksenpolku 2
01510 VANTAA

puh. 010 349 3665
vantaa@floordecor.fi 

Floordecor Tammisto

AVOINNA MA-PE 10-17, LA 12-16

heinäkuussa suljettu maanantaisin

Laskutustiedot

Floordecor Vantaa Oy

Verkkolaskuosoite:

003729726446

Operaattori:
Maventa (003721291126)


Sähköpostilaskut: 
29726446(at)scan.netvisor.fi 

 

Paperilaskut: 

Floordecor Vantaa Oy

29726446

PL 100
80020 Kollektor Scan

Lataa laskutustiedot

Ota yhteyttä!